Minä tervaan veneeni talvella Ettei kevät tuhdolla tarinois Minä tervaan veneeni talvella Ettei taas kesä karikoihin kolarois
Etteivät syksyn kuulaat aamut Rannalta vilkuttais Eikä ruskakoivut selkää taputtais Etteivät syksyn kuulaat aamut Rannalta vilkuttais Että viimeinenkin jo unta nähdä sais
Minä huuhdon huoleni huurteella Ettei käy sydän surusta sulamaan Minä huuhdon huoleni huurteella Ettei saa pettymyksestä pohjaan palaamaan
Ettei tuo lemmen lounatuuli nostaisi harteilleen Kantaisi poikki lumen autereen Ettei tuo lemmen lounatuuli nostaisi harteilleen Jättäisi yksin kesken onnellisen taipaleen