Nämä talot ja tienhaarat pellot ja huoltoasemat joskus on kuin omistaisin ne ne on jääneet kuviksi mun verkkokalvoille majapaikat ja kapakat ihmiskohtaloista surkeimmat joskus luulen eläneeni ne ne aamut maistuu suussa karvaalle
En aina tiedä kuka mä oon saati miten tätä elämää eletään kun tuun luokses tuunko kotiin vai asuntoon minne jään jos ylipäätään jään
Pieneenkin tarinaan monta mutkaa kohtalo saa mahtumaan sivulauseistaan yksi oon ja pyydän lue se uudestaan
En aina tiedä kuka mä oon saati miten tätä elämää eletään kun tuun luokses tuunko kotiin vai asuntoon minne jään jos ylipäätään jään